tiistai 22. huhtikuuta 2014

Hiljaa hyvä tulee

Ei muuten tässä talossa minkäänlaiset projektit tapahdu mitenkään kiivaassa tahdissa. Syitä ja syövereitä en tässä ala erittelemään mutta harvoin on kyse isoja rahasummia vaativista projekteista, paremminkin viitseliäisyydestä.


Tällä kertaa kyseessä on yläkerran kylpyhuone. Asiasta olen avautunut täällä ensimmäisen kerran 26.3 2013 klik klik ja viime syksynä homma alkoi. Suunnitelmissa oli suihkukaapin korvaaminen kaarevalla suihkuseinällä, mutta ammattilaiset olivat tulleet siihen tulokseen ettei sellaista yläkertaan uskalla laittaa. Siispä suihkukaappi poistettiin ja jäljelle jäi ongelma. Suihkukaapin taakse tytär aikoinaan valitsi punaisen mosaiikkilaatan ja laatoittajalla se oli käynyt vähäksi ja hän oli paikkaillut puutteita valkoisella laatalla. Asia ilmeni vasta suihkukaapin poiston jälkeen. Suunnitelma B kehiin siis. 


Ostin facebookin kirppikseltä kapean ja korkean kaapin ja laitoin sen kylppärin nurkkaan. Kaappiin toin alakerrasta yläkerran makkareissa käytettävät liinavaatteet ja pikkupyyhkeet. Aika näppärä paikka niille, vaikka alkuperäisessä suunnitelmassa näin siinä sielujeni silmin jonkin ihanan tuolin. 


Jo syksyllä paikallinen taitaja virkkasi ison valkoisen pitsimaton lattialle. Syksyllä ostin myös kattoon uuden kirkkaamman valon antavan lampun ja muutama viikko sitten sähkömies kävi sen asentamassa.


Vähän bling blingiä aamutoimiin...

Suihkukaappi ei siis enää pimennä kylppäriä ja muutenkin se oli siellä aivan joutava. Laittakoon seuraava asukas sellaisen sinne  jos haluaa - siis sitten viidenkymmenen vuoden päästä.

Ja jottei suunnittelut lopu niin aloitanpa tällä päivämäärällä pohtimaan tuon punaisen laatan maalaamista tai vaihtamista johonkin muuhun... Muutama tovi siinä miettimisessä mahtaakin mennä.

Seuraavassa jutussa lisää kuvaa ja kertomusta yläkerran toisesta vaiheessa olevasta huoneesta.

Heipat!

- Mallu -

maanantai 21. huhtikuuta 2014

Pääsiäisen saldo

Kutakuinkin niiden olemattomien suunnitelmien mukaan sujui meidän pääsiäinen. Perjantaita vietettiin isommalla porukalla ja sitten kotosalla miehen kanssa. Perjantain sää ei ollutkaan kovin kummoinen, joten hyvin joudettiin olemaan sisällä. Lauantaina sitten alkoi uurastus kotirannalla.


Kova oli tuuli mutta rantasaunan siivouksessa se ei haitannut. Hyvin tuultuivat kamppeet pihalla. Meidän sauna on tietenkin puulämmitteinen ja käytämme sitä vain kesäisin. Vesi tulee järvestä pumpulla. Vielä vesipumpun asennus ei onnistu kun järvessä on jäätä ja vesi vielä niin alhaalla. Näppärät siivoojat vetäisivätkin vesijohdon talon seinästä saunan ikkunan kautta sisälle. 
Muutama tunti siinä siivoillessa vierähti. Välillä paistettiin makkarat takassa ja muutenkin päivän ruokailu oli helppoa ja nopeaa. Illalla sitten jo saunottiin ekat löylyt tälle keväälle. Ennätys aikainen entrance rantasaunalle. Arvatkaa kuka meillä oli yhtä hymyä...?


Lauantaina mies kanteli myös kaikki penkit ja puutarhakalusteet paikoilleen. Sulolla oli todella vaikeaa kun se ei sattuneista syistä saa olla irti. Siispä poju räksytti koko ajan vastarannalle päin sidottuna pihalamppuun. Kiva. Aiempina keväinä tällaista ei ole ollut mutta nyt on sitten tämäkin riesa osanamme. Odotan siis niin intona jäiden lopullista sulamista.


Pihakin on nyt haravoitu loppuun. Niskajumin alkulähde löytyikin kun tartuin eilen haravaan. Välittömästi tunsin yläselässä saman epämiellyttävän kohdan mikä teki minusta viime viikoiksi toimintakyvyttömän. Siis mies haravoi ja minä kuljetin lumikolalla (!) haravointijätteet saunan nurkalle. Kaikkia kukkapenkkejä en oikein vielä uskaltanut raaputella. Intoutuvat vielä liian aikaisin nousemaan.


Meidän talouden kaikkia kuljetusvälineitä vaivaa joka kevät sama tauti, tyhjät renkaat. Kaksi kottikärryä ja maitokärryt talosta löytyisi mutta mitäpä niillä teet kun on renkaat litussa. Kyselinkin mieheltä löytyisikö kaupasta sellaisia umpikumisia malleja. Ne olisi meidän huusholliin paljon sopivammat. Siksi haravointijäte kuljetettiin kolalla ja siksi ne on tuossa saunan nurkalla "ilahduttamassa". 


Niskajumin taltuttaminen tapahtui aluksi enimmäkseen lepäämällä ja lääkkeillä. Kun tulosta ei alkanut tulla palasin alkuruutuun ja pääsinkin minua ennenkin tervehdyttävien käsien käsittelyyn. Nopeasti alkoi helpottamaan kun pahimmille jumeille annettiin kunnon käsittely. Lisäksi kaivelin vanhan tens-laitteen kaapista ja lätkät asensin kipukohdan päälle. Todella hyvä laite meinannut unohtua kokonaan. Vielä pitää monta hommaa jättää tuonnemmaksi ja delegoida toisille.


Talon ainoa viherkasvi ei ole yrityksistäni huolimatta kuollut, joten kannoin sen unohduksen yöstä tänne alakertaan. Kovasti olenkin kaipaillut pienempiä viherkasveja sinne tänne, kuitenkaan sopivia löytämättä. Keskiviikkona käyn viemässä miehen kaverinsa kanssa Kuopioon lentokentälle, joten taidan samalla käydä Ikeassa katselemassa ruukkuja ja viherkasveja. Myös yläkerran toinen vaatehuone kaipaa jotakin uudistusta. Katselen niitä sitten siinä samalla.
Vaikka olen paljon normaalisti yksin kotona, saan jonkun kumman virtapiikin miehen ollessa reissussa. Ainakin omat vaatehuoneeni aion levitellä ja järkätä uudestaan. Hän ei todellakaan minua millään lailla kiellä tai arvostele, teenpä kotona mitä vaan. Isommat rempat sitten vaativatkin hieman enemmän suostuttelua...
Taitaakin täällä hiiret hyppiä pöydällä sillä aikaa kun kissa on reissussa...

Tulipa pitkä juttu ja asiaa oli saunasta kukkaruukkuun.., jaksoitteko loppuun asti?

- Mallu -

torstai 17. huhtikuuta 2014

Pirteää pääsiäistä!

Perinteet on kaukana tästä pääsiäisestä. Lunta ei enää ole ja jäällä liikkuminen on mahdotonta. Normaalisti olemme lapioineet väylän grillikatokseen makkaranpaistoa varten mutta nyt sensijaan nurmikko siitä ympäriltä on haravoitu, never before! Myöskin meidän vakkarivieraat ovat muilla mailla vierahilla, joten miehen ja koiran kanssa ollaan kolmestaan. Eiköhän me pärjätä näinkin ja mikäli yhtään meidän ystäviä tunnen niin ohjelmaa tulee riittämään ihan suunnittelemattakin...


Eilen käveleksin Sulon kanssa rantoja pitkin pariinkin otteeseen. Upeat oli maisemat auringon paistaessa. Kuvan oikeassa alareunassa oleva hahmo ei ole mangusti vaan joka kuvaan itsensä vängännyt Sultsi uudessa lookissaan. Hihnassa.


Pääsiäisvalmistelut ja koristelut ovat tänä(kin) vuonna megalomaanisen olemattomat. Keltaisia tulppaaneita ja Pentikin kukko, maha pullollaan suklaamunia. Lauantaille toivoisin grillausta sillä pakasteesta löytyi ribsejä, nam. Kauppareissulla nappasin mukaan valmiiksi maustetun karitsanpaistin. Sitä jyrsitään sitten ne väliajat. Ja tietysti makkaraa paistetaan. 


Ruokapöydälle laitoin puhtaan liinan, Marimekon Granaattiomenan. Vanha tuttu joka tuo keväistä keltaisuutta keittiöönkin.

Sitten esittelen teille erään jutun, joka meillä on ollut ainakin 25 vuotta. Aika-ajoin se on ollut esillä mutta useimmiten varastossa. Olen sen tosiaankin hankkinut jo ennen tyttären syntymää Helsingistä Stockmannilta. Himoitsin tätä esinettä vimmatusti ja lopulta sen hankin. Ja olin onnellinen. Joku aika sitten mielenhäiriössä tarjosin sitä tyttärelle, mutta onneksi ei hän sitä sillä kertaa halunnut. Myöhemmin toki yritteli sitä vokotella mukaansa mutta pysyin tiukkana. Nimittäin kaikessa yksinkertaisuudessaan tämä esine on aivan loistava pääsiäiseen liittyvä koriste. Siihen tarkoitukseen esineen ylensin vasta parisen viikkoa sitten.

Hyvät lukijani, saanen esitellä teille MUNALAMPUN...


Lampussa on oikein lämmin ja tunnelmallinen valo ja iltahämärissä sen sytytän ja tunnen nostalgisen tunteen rinnassani. Oi tätä omistamisen onnea! Mahtaa tämä lamppu minua ja miestäni lukuunottamatta olla talomme vanhin esine.


Oikein mukavaa pääsiäistä
 kaikille teille uskollisille lukijoilleni!

- Mallu -